Ajankohtaista

Helsinki 11.5.2026

VUOSIKOKOUSKUTSU

Messut – elinvoiman näkymätön moottori

Messut mielletään usein yritysten markkinointikanavaksi. Todellisuudessa niiden merkitys on paljon laajempi. Messut ovat kohtaamispaikkoja, joissa syntyy liiketoimintaa, uusia ideoita ja yhteistyötä – mutta samalla ne myös rakentavat alueellista ja kansallista elinvoimaa tavoilla, jotka jäävät helposti näkymättömiksi.

Taloudellinen vaikutus, joka ulottuu laajalle

Messut tuovat kaupunkeihin kävijöitä, jotka käyttävät palveluita monipuolisesti. Vaikutus ei rajoitu messuhalleihin, vaan näkyy hotelleissa, ravintoloissa, liikenteessä ja paikallisissa palveluissa. Yksi tapahtuma voi synnyttää merkittävän taloudellisen piristysruiskeen koko alueelle.

Suomessa messujen vaikutus on mittava: puhutaan sadoista miljoonista euroista ja tuhansista työpaikoista vuosittain. Esimerkiksi yksinään Helsingissä messujen, kongressien ja muiden tapahtumien tulo- ja työllisyysvaikutukset nousevat satoihin miljooniin euroihin, ja kävijämäärät ylittävät jo miljoonan rajan vuodessa.

Tämä kertoo siis, että messut eivät ole pelkkä kuluerä. Yrityksille ne ovat investointi kasvuun ja kaupungeille ja kunnille ne ovat keino vahvistaa elinvoimaa, lisätä matkailu- ja verotuloja sekä ylläpitää työpaikkoja.

Kohtaamiset, joista syntyy kasvua

Messujen suurin arvo syntyy kohtaamisista. Ne tuovat saman katon alle yritykset, asiakkaat, kumppanit ja asiantuntijat. Keskustelut, jotka muualla jäisivät sähköposteiksi tai Teams-palavereiksi, toteutuvat messuilla konkreettisina tapaamisina.

Samalla tuotteet ja ratkaisut voi nähdä, kokea ja vertailla paikan päällä. Messut toimivat alustana uusille ideoille ja innovaatioille. Yritykset näkevät, mitä markkinoilla tapahtuu, testaavat kiinnostusta ja löytävät uusia suuntia kehitykselle. Parhaimmillaan messut käynnistävät prosesseja, jotka johtavat uusiin tuotteisiin, kumppanuuksiin tai jopa kokonaan uusiin liiketoimintoihin.

Osa laajempaa ekosysteemiä

Messut eivät synny tyhjiössä. Ne ovat osa laajaa ekosysteemiä, johon kuuluu suunnittelijoita, rakentajia, teknisiä toimittajia, logistiikkaa, markkinointia ja lukuisia muita palveluntarjoajia.

Yhden messuosaston taustalla on usein kymmeniä ammattilaisia – ja merkittävä osa tästä osaamisesta tulee eri puolilta Suomea, ei vain tapahtumakaupungista. Messut työllistävät ja liikuttavat koko maan laajuista verkostoa, jossa erikoistuminen ja yhteistyö ovat keskeisessä roolissa.

Kun tapahtumia järjestetään säännöllisesti, ne luovat jatkuvaa kysyntää ja vakautta koko toimialalle – myös niille yrityksille, joita ei messuilla suoraan näy.

Alan näkökulmasta on tärkeää, että tämä monipuolinen ekosysteemi säilyy. Kehityssuunnat, joissa toteutusta keskitetään liikaa yhden toimijan alle, voivat kaventaa alan toimijakenttää ja heikentää erikoistuneen osaamisen hyödyntämistä. Pitkällä aikavälillä messujen arvo alalle syntyy juuri tästä laajasta ammattilaisverkostosta.

Enemmän kuin tapahtuma

Messut eivät ole yksittäisiä tapahtumia kalenterissa. Yrityksille ne ovat osa jatkuvaa liiketoiminnan, verkostojen ja osaamisen kehittämistä. Alueille ne ovat keino rakentaa elinvoimaa. Yhteiskunnalle ne ovat kasvun ja uudistumisen alusta.

Global Exhibition Day muistuttaa yhdestä asiasta: messut ovat näkymätön voima, joka liikuttaa taloutta, ihmisiä ja ideoita eteenpäin, ja synnyttää kasvua.

Teksti: Eriikka Kalliokoski/Messua Oy

Messutyö ei ole vain työtä – se on fiilis, joka vie mukanaan

Kun mietit tulevaisuuden ammattia tai opiskelualaa, voi olla vaikea tietää, mihin suuntaan lähteä. Haluat ehkä työn, jossa on vauhtia ja vaihtelua. Missä saa käyttää päätä, mutta myös käsiä. Ehkä et näe itseäsi toimistossa kahdeksasta neljään – vaan haluat tehdä jotain, mikä näkyy, tuntuu ja vaikuttaa.

Jos nyökkäilet, messu- ja tapahtuma-ala voisi olla juuri sinun juttusi.

Mitä messutyö oikeastaan on?

Messutyö on kaikkea sitä, mitä tapahtuu ennen ja jälkeen sen, kun yritys osallistuu messuille tai tapahtumaan. Se voi tarkoittaa osastojen suunnittelua, rakentamista, logistiikkaa, asiakaspalvelua, projektinhallintaa, graafista suunnittelua tai av-tekniikkaa – tai näitä kaikkia yhdessä.

Ala tarvitsee tekijöitä, joilla on asennetta, ideoita ja kykyä tarttua toimeen. Ja kun pääset sisään, huomaat nopeasti: tässä työssä on jotain koukuttavaa.

Miksi tämä ala innostaa vuodesta toiseen?

Luovuus ja ongelmanratkaisu

Messuilla ideat muuttuvat näkyviksi – mutta harvoin ihan täydellisesti suunnitelmien mukaan. Vaikka kaikki piirretään ja suunnitellaan etukäteen, jotain unohtuu lähes aina. Tai jokin ei toimi ihan niin kuin piti. Silloin tarvitaan ongelmanratkaisukykyä: kykyä keksiä ratkaisu nopeasti ja viedä työ maaliin.

Luovuutta taas tarvitaan jo paljon ennen sitä. Kun asiakkaalta tulee tarjouspyyntö, siitä pitää rakentaa visio – miltä osasto näyttää, tuntuu ja miten se toimii. Usein lähdetään liikkeelle ideasta, joka muotoutuu konkreettiseksi tilaksi.

Maalaisjärki on tässä työssä yllättävän tärkeä työkalu. Sitä tarvitaan joka päivä. Ja ehkä tärkeintä: tällä alalla oppii jatkuvasti uutta. Ei vain alussa – vaan myös pitkän linjan ammattilaiset oppivat jokaisessa projektissa jotain lisää.

Kohtaamiset ja yhteistyö

Tällä alalla tehdään töitä sekä itsenäisesti että yhdessä.

Jokaisen messuosaston taustalla on projektitiimi ja useita eri alojen ammattilaisia. Jokaisella on oma roolinsa, mutta lopputulos syntyy yhteistyöllä.

Myös asiakas on olennainen osa tiimiä. Parhaat ratkaisut löytyvät, kun ideoita kehitetään yhdessä ja viestintä toimii suuntaan ja toiseen.

Samalla opimme työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa ja opimme myös erilaisista yrityksistä, tuotteista ja palveluista – ja juuri se tekee tästä työstä kiinnostavaa.

Vaihtuvuus ja liike

Tänään tehdään Helsingissä, ensi viikolla ehkä Kölnissä. Projektit vaihtuvat eikä yksikään viikko ole samanlainen. Työ on rytmikästä ja elävää – ja se pitää otteessaan.

Messutyö on projekti- ja sesonkiluonteista. Kun projekteja on paljon samaan aikaan, tehdään töitä intensiivisesti. Välissä on rauhallisempia jaksoja, jolloin ehditään suunnitella, valmistella ja pitää vapaita.

Toimistossa työpäivät ovat kohtuullisen normaalirytmisiä. Messuhalleilla taas tehdään tapahtumajärjestäjän aikataulujen mukaan – rakennus- ja purkuajat määrittävät rakentamisen tahdin. Päivät venyvät helposti pidemmiksi, ja töitä tehdään myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Valmista pitää olla tietyssä ajassa. Se tuo työhön oman rytminsä.

Yrittäjyys

Messu- ja tapahtuma-alalla moni työskentelee myös freelancerina tai yrittäjänä – yksin tai yhdessä jonkun toisen tai toisten kanssa.

Itsellisenä yrittäjänä toimiminen mahdollistaa oman kalenterin paremman hallinnan. Voit vaikuttaa siihen, mitä projekteja teet ja milloin teet töitä.

Koska ala on sesonkiluonteinen, työ ei jakaudu tasaisesti ympäri vuoden. Kiireisempien jaksojen vastapainoksi tulee hiljaisempia hetkiä – ja silloin moni tekee myös jotain ihan muuta, kehittää osaamistaan tai pitää taukoa.

Yrittäjyys ei ole ainoa vaihtoehto, mutta se on tällä alalla yleinen ja monelle houkutteleva tapa tehdä töitä.

Näet konkreettisesti, mitä sait aikaan

On hienoa katsoa valmista osastoa ja sanoa: ”Tuo osasto – me tehtiin se”. Ja vielä hienompaa on kuulla asiakkaalta: “Kiitos – tämä oli meidän paras messuosallistuminen ikinä.”

Mitä alalla arvostetaan?

Tärkeintä ei ole se, mikä koulutustausta sinulla on, vaan:
– Tarttumisen taito – uskallat tehdä, kysyä ja auttaa.
– Hyvät vuorovaikutustaidot – osaat kuunnella ja kommunikoida.
– Tarkkuus ja vastuunotto – hoidat hommat loppuun.
– Halua oppia – alat kehittyä nopeasti, kun kiinnostus on aitoa.

Jos olet aloittelemassa uraasi tai harkitsemassa opiskelupaikkaa, valitse ala, jossa pääset tekemään näkyvää, tuntuvaa ja sinulle merkityksellistä työtä. Jos messutoimiala kiinnostaa, etsi harjoittelupaikka messurakentamisen, tapahtumatekniikan tai tilasuunnittelun parista.

Mikä saa meidät pysymään tällä alalla?

Yksinkertaista vastausta ei ole.

Ehkä se on vaihtelevuus – se, ettei yksikään projekti tai viikko ole samanlainen.
Tai itsenäisyys, yhdistettynä siihen, että et silti ole koskaan yksin, vaan osa tiimiä.

Ehkä se on ammattiylpeys.
Se tunne, kun kaikki valmistuu viime hetkellä ja asiakas saapuu paikalle – näkee työn jäljen ja on aidosti tyytyväinen.

Tai se, että saat tehdä jotain konkreettista. Jotain, minkä voi nähdä, kokea ja muistaa.

Usein se on näitä kaikkia yhdessä.

Ja ehkä juuri siksi tämä ala ei ole vain työtä – se on fiilis, joka vie mukanaan.

Tammikuussa Messukeskuksessa pidettävän FFCR 2026 tapahtuman karttaan on tullut muutoksia osastojen numeroihin ja muotoihin. Tästä syystä olisi hyvä, että kaikki, jotka ovat tulossa sinne rakentamaan, tarkistaisivat osastojen tilanteen. Muutokset ovat järjestäjän tekemiä.

Kierrätys ja jätteiden lajittelu

Messukeskuksen ohjeet tapahtumarakentamisessa ja turvallisuudessa

Löydät täältä Messukeskuksen päivitetyt ohjeet tapahtumarakentamisessa ja turvallisuudessa

Tapahtumarakentaminen ja turvallisuus Messukeskuksessa 2025 – päivitetty 1.10.2025

Tapahtumarakentaminen ja turvallisuus Kokoussiivessä 2025

Muutosloki löytyy molemmista viimeiseltä sivulta.

Kierrätäthän messumatot oikein

Messukeskus kehittää ja tehostaa messumatton kierrätystä varmistaaksen, että tapahtumat toteutuvat mahdollisimman vastuullisesti ja että kierrätys toimii sujuvasti.

1.10.2025 alkaen ainoastaan Messukeskukselta tilatut messumatot voi jättää tapahtuman jälkeen Messukeskukseen kierrätettäväksi.

Jos käytätte muita kuin Messukeskuksesta tilattuja messumattoja, pyydämme teitä huolehtimaan niiden poisviemisestä tapahtuman päätyttyä.
Kiitos, että olette mukana edistämässä kestävämpiä tapahtumia!

Teippien käyttö betonilattialla
Halliemme lattiat ovat käsiteltyä betonia. Tämän vuoksi betonilattiaan saa käyttää ainoastaan kevytliimaisia teippejä.
Esimerkkejä hyväksytyistä teipeistä:
Palamatolle: Boxon 4108, messuteippi 11735 tai Stokvis N202056GR2550
Rullamatolle: Boxon, messuteippi 11744 tai Stokvis 239110YE5050
Tai muut vastaavat kevytliimaiset teipit

Huomioittehan, että vahvaliimaisia teippejä (kuten ilmastointiteippi, karhuntarra, maalarinteippi) ei saa käyttää. Mikäli niitä on käytetty maton tai somisteiden kiinnittämiseen, Messukeskus laskuttaa aiheutuneet siivouskulut jälkikäteen.

Uusi hiilijalanjälkilaskuri tukemaan alan vastuullisuutta

MeTaTen hallitus on kehittänyt maksullisen hiilijalanjälkilaskurin jäsenien käyttöön. Laskuri tarjoaa yrityksille helpon ja kustannustehokkaan työkalun oman toiminnan ilmastovaikutusten mittaamiseen ja vähentämiseen. Tavoitteena on lisätä alan vastuullisuutta ja tarjota konkreettisia keinoja päästöjen pienentämiseen. Laskurin avulla yritykset voivat esimerkiksi arvioida tapahtumien järjestämisestä aiheutuvat päästöt, kuten kuljetukset, materiaalivalinnat ja energiankulutuksen.

Nykyään myös asiakkaat odottavat yhä useammin tarkkaa tietoa myös omien messuosastojensa hiilidioksidipäästöistä. Laskuri vastaa tähän tarpeeseen tarjoamalla läpinäkyvää ja vertailukelpoista dataa, jonka avulla voidaan osoittaa, miten erilaiset ratkaisut vaikuttavat tapahtuman päästöihin. Kun päästöjen määrä tunnetaan, on helpompi tehdä tietoon perustuvia päätöksiä ja löytää tehokkaimmat keinot niiden vähentämiseksi.

Aloitusryhmässä olivat mukana seuraavat yritykset:
Messua, Fair Partner, Brändipuu, Mainos Visitor, Sulotek, Kolmiopalvelu, Taikalyhty, WS-Expogroup, Pågå, Maiseri, Fairfactory ja Expotec.

Laskurin toteutuksesta vastaa Ilmastoapu Oy.

Aloitusryhmä on koostanut ja toimittanut materiaalit keskitetysti Ilmastoapu Oy:lle. Työryhmän vetovastuussa olivat Katja Paganus (Fair Partner), Toni Kauppinen (Nykypuu) ja Satu Kotisalo (Brändipuu).

Hiilijalanjälkilaskuri on tärkeä askel kohti kestävämpiä tapahtumia ja vastuullisempaa liiketoimintaa. Se tarjoaa yrityksille konkreettisen keinon seurata ja pienentää päästöjään sekä viestiä asiakkaille ja sidosryhmille ympäristövastuusta.

Vasemmalta: Katja Paganus, Eriikka kalliokoski, Hanna Siltakoski, Satu Kotisalo, Timo Ekdahl, Toni Kauppinen, Ville Kantola, Susanna Kerman ja Johanna Nieminen

Hallituksen kokoonpano 2025-2026

Puheenjohtaja
Satu Kotisalo | Brändipuu Oy

Varapuheenjohtaja
Toni Kauppinen | Nykypuu Oy

Jäsenet
Antero Nuutinen | Kolmiopalvelu Oy
Eriikka Kalliokoski | Messua Oy
Hanna Siltakoski | Fair Factory Oy
Johanna Nieminen | Expomatto Oy
Katja Paganus | Fair Partner Oy
Nina Nykänen | Suomen Messut Osuuskunta
Timo Ekdahl | Expotec, Tampereen Messut Oy
Tomi Andersson | Mainos Andersson Oy
Ville Kantola | Taikalyhty Oy

Messuaukion painorajoituksissa on tapahtunut muutoksia ja uudet tiedot löytyvät kartasta. Nämä tulee ottaa huomioon, kun suunnitellaan Messuaukiolle jotain toimintaa.

Sähkön tiputus katosta (työn osuus) hallissa 7 hintaa on tarkistettu elokuussa 2024. Tämän myötä uusi hinnoittelu hallissa 7 on sama kun halleissa 2, 3, 4, 5 ja 6. Näin ollen 2024 voimassa olevat hinnat ovat:
• tuotekoodi 400 – Sähkötyö, ensimmäinen asennustyö katosta osastolle – 135€ + alv
• tuotekoodi 401 – Sähkötyö, seuraavat asennustyöt katosta osastolle/kpl – 68€/kpl + alv
Vain hallissa 1 säilyy korkeampi hinta tälle sähkötyölle

KORONAVIRUKSEN LEVIÄMISTÄ ESTÄÄKSEEN SUOMESSA ON RAJOITUKSIA VOIMASSA.

RAJOITUKSET VOIT TARKISTAA TÄÄLTÄ ->

TARKISTATHAN AINA TAPAHTUMAN JÄRJESTÄJÄN SIVUILTA MIKÄ TILANNE ON TAPAHTUMAN SUHTEEN, ONKO SE MAHDOLLISESTI PERUTTU TAI SIIRRETTY.

UUTISIA HELSINGIN MESSUKESKUKSESTA

Valvira on tarkentanut talousveden laadunvalvontaa tapahtumissa. Talousveden jakelussa käytettävät vesikalusteet ja liitäntäletkut on jatkossa desinfioitava ennen käyttöönottoa.

Ohjeistus ja velvoite omavalvontaan koskee niin tapahtumajärjestäjiä kuin tapahtumiin osallistuvia yrityksiä. Ohjeen noudattamista valvoo Helsingin kaupungin elintarviketurvallisuusyksikkö (kymp.elintarviketurvallisuus@hel.fi ).

Tilatessanne vesikalusteen Helsingin Messukeskuksessa järjestettävään tapahtumaan kauttamme huolehdimme desinfioinnista puolestanne.

Mikäli käytätte tapahtumassa omia vesikalusteita, pyydämme huolehtimaan osaltanne vesikalusteiden ja liitäntäletkujen desinfioinnista.

Desinfioinnin voi myös ostaa lisäpalveluna kauttamme kumppanimme Are Oy:n kautta, lisätiedot:
Are Oy, palvelupäällikkö Timo Vilokkinen, p. 040 300 5100, timo.vilokkinen@are.fi

Messukeskus kieltää jatkossa turvallisuussyistä alle 12-vuotiaiden lasten oleskelun halleissa rakennus- ja purkuaikoina.

* * *

Huomioithan, että emme salli lasten oleskelua halleissamme rakennus- ja purkuaikana. Sääntö koskee kaikkia alle 12-vuotiaita, liikkuivatpa nämä halleissa sitten huoltajien seurassa tai ilman. Rakentamisen ja purkamisen aikana halleissa käsitellään painavia rakennelmia ja käytävillä on paljon tavaraliikennettä ja liikkuvia koneita. Tällä tavoin haluamme pitää huolta lastenne turvallisuudesta ja yleisestä työturvallisuudesta kaikkien hallissa toimivien puolesta.

Please note, that we do not allow children in our halls during construction and dismantling hours. This rule concerns all children under the age of 12, regardless of if they are in the company of a guardian or not. Heavy constructions are handled in the halls during build-up and dismantling and goods traffic as well as mobile vehicles traffic in the aisles. In this way we want to take care of your children’s safety and general work safety on behalf of all parties operating in the halls.

Uusi vuosi 2023 kohta alkamassa ja jälleen uudet messut tehtävänä.

Messukeskus tarjoaa jälleen jäsenille pysäköinnin ja kulkuluvat jäsenhintaan. Käy kurkkaamassa hinnat jäsensivuilta. Sieltä löytyvät myös lomakkeet niiden hakemiseen.